Syksyn äksöniä

Syyskuu sujahti ohi huimaa vauhtia. MM-kisareissusta palattua matkalaukku on purettu ja pakattu jo muutamaan kertaan. Kaikkea ihanaa on ehtinyt tapahtua. Otetaan asia kerrallaan. 😊

Töissä me ollaan mukana Suomen aktiivisin työpaikka-hankkeessa. Siihen liittyen meille järjestettiin mahdollisuus juosta Cooperin testi Helsinki-Vantaan kiitotiellä 3 (22R). Kiitsa oli suljettuna korjaustöiden vuoksi, joten baana oli vapaana. Olemme Olympiakomitean kumppani ja siihen liittyen saatiin mukaan kovan luokan kirittäjä kun olympiavoittaja Sami Jauhojärvi tuli mukaan. Hän oli uhonnut juoksevansa hurjat metrit ja tuli nyt sitten lunastamaan vetoa. Mä olin tullut reissusta 2 päivää aikaisemmin ja jetlag oli vielä vähän päällä, mutta ihan innoissani lähdin juoksemaan. Verryttelin Samin kanssa ja intoilin mun maailmanmestaruudesta. Ja pitihän sitä selfie tietty ottaa! 😊

Maailmanmestari ja olympiavoittaja.

Tapahtuma oli tosi suosittu kun viivalla oli yli 50 juoksijaa - ihan mahtavaa! Keli oli upea, mutta vastatuuli aika rankka. Tuntui kyllä joka askeleella, että tuulta oli. Samin neuvosta lähdin ekat 3 minuuttia rauhassa ja pyrin sitten tiukentamaan tahtia. Paloauto tööttäsi aina minuutin välein niin pysyttiin laskuissa ja 100 m välein oli tötsä maassa niin metritkin olivat tiedossa. Jalat toimivat kyllä hyvin, vaikka juoksua mulla oli alla aika vähän. Otin tavoitteeksi 2300 - viimeksi tän testin oon tainnut juosta joskus lukiossa. Hyvin jaksoin painaa ja omasta mielestäni ainakin pystyin pitämään juoksuasennon hyvänä ja muistin jopa työntää jalalla taakse. Ihan veren maku suussa en juossut. Pääsin tavoitteeni yli kevyesti, tuloksena 2380m. Porukalla tsemppifiilis oli kohdillaan ja ylitettiin myös uutiskynnys kun päästiin MTV3:n uutisten loppukevennykseen ja iltapäivälehteen. 😊

Sää helli meitä. Porukkaa kiitsalla. :-)  kuva: Eevamaria Viljakainen

Hyvä me!

Mun maailmanmestaruus ylitti myös uutiskynnyksen. 😊 Uimaliiton JS teki upeaa duunia raportoimalla meidän uinneista kattavasti. Tässä yhteenveto kisoista. Kun juuri olin tullut lentoasemalta ja relailin kotona, niin puhelin soi ja siellä oli Somero-lehden toimittaja. Äidillä oli varmaan jotain tekemistä asian kanssa. 😊 Todella kivan jutun tekivät ja ilolla kehun aina lapsuuden ja nuoruuden treenimahdollisuuksia, mitkä Somerolla olivat sen ajan mittapuulla kyllä hyvät ja monipuoliset.


Somero-lehden juttu 23.8.2019

Länsiväyläänkin pääsin kahteen eri juttuun, näistä kiitos uimarikollega ML! Avovesiuinnista juttu täällä ja maailmanmestaruudesta täällä. Arvostan nää jutut korkealle, ihan älyttömän hienoa on, että laji on esillä ja että myös meidän "varttuneemman väen" urheilusaavutukset huomataan. Yritän aina välittää sitä mahtavaa fiilistä, mitä urheileminen tuo - terveyttä, hyvää oloa, sosiaalisuutta ja sisältöä elämään. Lisäksi toi reissaaminen ympäri maailmaa on ihan huippua! Nyt oon uinut kilpaa 18 eri maassa. 😊

Kaitalammelle oli jo kova ikävä ja onneksi ikävän lievittämiseksi oli jo peritenteinen yöuinti vuorossa. Auringon laskiessa lähdettiin uimaan taskulamput poijuissa päätyyn ja takaisin suhteellisen rauhallista vauhtia. Huimaa on kyllä uida pimeässä, mutta nopeasti siihen tottuu. Pari kertaa ihan pelästyin kun näin valon omassa poijussa! 😁 Kiva ilta vietettiin uinnin jälkeen telttasaunassa ja grillin äärellä. Ehdottomasti yksi kesän kohokohtia - luontoelämys parhaimmillaan.

Porukka valmiina lähtöön.

Valo näkyy hyvin poijun sisältä.

Mä, ML ja Jenspa.

Reilun viikon ehdin MM-reissun jälkeen olla Suomessa kun suunnattiin Cetus Masters-porukalla Kyprokselle viikon mittaiselle leirille. Paikka oli tuttu jo kymmenen vuoden takaa ja siellä ollaan käyty useita kertoja. Vähän kuin kotiinsa olisi tullut. Allas on kyllä jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta toimi loistavasti kilometrien nielemiseen. Ja bonuksena ihana aurinko! 😊

Osa porukasta nautiskelee treenistä ja auringosta.

Täyttä nautintoa!

Mä tein treenit ja erittäin hyvin pystyttiin tekemään töitä kaikilla tehoalueilla ja välineillä. Treenien pituus oli 4 ja 5 km välillä eli aika tasaisesti tuli metrejä, kovuus tuli sitten tehoista. Uitiin kaksi kertaa päivässä yhtä päivää lukuun ottamatta - treenejä tuli yhteensä 11 kpl. Todella laadukkaita settejä saatiin aikaan ja leirillä on aina mahtavaa kun ei ole kiirettä mihinkään ja pääsee valmiiseen pöytään syömään. Hotellin ruokapöydät notkuivat kaikkea hyvää ja ravitsevaa ihania jälkiruokia unohtamatta. In vaahtokarkki we trust! 😊

Varusteet ovat tärkeät. :-)

Minä, Marde, S ja SP.

Porukalla treenaaminen on kyllä aina niin hienoa. Tsempatiin toisiamme ihan urakalla ja toisista saa kyllä mahtavasti energiaa. Porukka ui eri määriä, mutta ihan varmasti kaikille tuli sellanen pläjäys treeniä kasaan, että se kantaa pitkälle. Mä uin viikossa tasan 50 km, mikä on kiitettävä määrä. Olkapää kipuili aina välillä, mutta käytin joka päivä treenien välisen ajan venyttelyyn ja kuntouttaviin liikkeisiin. Ilman niitä olisi voinut tulla treeniin stoppi. 

Vikana päivänä käytiin vielä Afroditen kivellä. Tarinan mukaan kun kiven ui ympäri kolme kertaa pysyy aina kauniina. Tai löytää elämänsä rakkauden. Tai saa neitsyyden takaisin. Tai jotain muuta. Meillä ei ollut hajuakaan mikä kivi piti kiertää, mutta otettiin se, mikä näytti siltä, että sen voi kiertää. Aallokko oli mageeta ja sujahdetiin rannalta turistien välistä sujuvasti. Saatiin kuulemma ihailevia katseita. 😊

Ladyt vauhdissa. Erittäin kauniina. :-)

Toi vasemmalla oleva kivi kierrettiin kolme kertaa.

Hyppy kohti talvea! :-)

Oli ihan mahtava leiri parhaassa seurassa. Kroppa ja mieli saivat aurinkoenergiaa kohti pimenevää syksyä ja talvea. Ja treenipankki taas täytettä. 😊


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ultimaattinen kestävyyssuoritus

Sitkeä sissi

Kovan työn ulosmittaus