Rakkaudesta veteen

Nyt vähän intoilen mun kuivan maan puuhastelusta. Tossa viime talvena vuoden vaihteen jälkeen mietiskelin, että jotain uutta treenaamiseen olis kiva saada. Törmäsin sitten netissä lajiin nimeltä voimapunnerrus ja heti alkoi kiinnostaa. Voimapunnerrus on penkkipunnerrusta jalat ylhällä ilman vyötä ja rannetukia. Porukalle saa aina selitellä, että joo on se sotilaspenkkiä, mutta sillä on uusi nimi. Sotilaspenkin ja voimapunnerruksen historiaa voi lukea täältä . Lajissa kilpaillaan toistovoimapunnerruksessa, missä miehet nostavat omalla painolla ja naiset 2/3 omasta painosta sekä maksimivoimapunnerruksessa. Mun ekat voimapunnerruskisat Lohjalla toukokuussa 2018 Tavoitteellinen kun olen niin kävin sitten heti katsomassa, miten 50+ sarjassa nostetaan ja siinä oli sinetöity mun päätös lähteä kisaamaan. Otin kunnianhimoisesti tavoitteeksi Suomen ennätyksen tekemisen maksimivoimapunnerruksessa tietämättä mitään, miten sinne päästään. Penkkipunnerruksesta oon aina tykännyt, eiköhän se

Tää lausahdus on ihan mahtavasta näytelmästä Kiviä taskussa - se kuvaa nyt tätä hetkeä tässä. Tilanne on tämä: Oon 52 vuotta nuori Oon uinut kilpaa melkein koko elämäni Rakastan vettä ja varsinkin sen sisällä olemista Tykkään treenata Liikun paljon ja monipuolisesti Nautin elämästä Tän blogin aloittamista oon miettinyt jo jonkin aikaa. Nyt on se hetki. Luulen, että blogi tulee sisältämään aika paljon juttua uinnista ja treenaamisesta yleensä. Elämästä ja ajatuksista päässä. Kohtaamisista ja ihmisistä. Tervetuloa kyytiin! Masters EM-kisoissa Sloveniassa syyskuussa 2018 (kuva: Marko Lysmä)