Voimapunnerrusta

Nyt vähän intoilen mun kuivan maan puuhastelusta. Tossa viime talvena vuoden vaihteen jälkeen mietiskelin, että jotain uutta treenaamiseen olis kiva saada. Törmäsin sitten netissä lajiin nimeltä voimapunnerrus ja heti alkoi kiinnostaa. Voimapunnerrus on penkkipunnerrusta jalat ylhällä ilman vyötä ja rannetukia. Porukalle saa aina selitellä, että joo on se sotilaspenkkiä, mutta sillä on uusi nimi. Sotilaspenkin ja voimapunnerruksen historiaa voi lukea täältä. Lajissa kilpaillaan toistovoimapunnerruksessa, missä miehet nostavat omalla painolla ja naiset 2/3 omasta painosta sekä maksimivoimapunnerruksessa.

Mun ekat voimapunnerruskisat Lohjalla toukokuussa 2018

Tavoitteellinen kun olen niin kävin sitten heti katsomassa, miten 50+ sarjassa nostetaan ja siinä oli sinetöity mun päätös lähteä kisaamaan. Otin kunnianhimoisesti tavoitteeksi Suomen ennätyksen tekemisen maksimivoimapunnerruksessa tietämättä mitään, miten sinne päästään. Penkkipunnerruksesta oon aina tykännyt, eiköhän se riitä. 😃

Hierojani neuvosta otin yhteyttä Elixian PT Iiroon, joka itse on kisannut lajissa ja varmasti osaisi koutsata. Hinta vähän kirpaisi, mutta otin sen investointina mun loppuelämään. Tehtiin ohjelmat niin, että painopiste ei ole pelkästään voimapunnerruksessa vaan laitetaan koko nainen kuosiin, päästä varpaisiin. Uintireenien lisäksi tein salia 2 kertaa viikossa ja jo muutaman viikon treenien jälkeen alkoi näkyä muutoksia kropassa ja kehitystä tapahtui.

Koutsattava ja koutsi

Hämmentävän nopeasti aloin nostaa koviakin painoja, välillä piti ihan uudestaan laskea, että paljonko painoa siinä tangossa oikeesti oli. Kehitys ruokki innostusta ja mikä parasta, mulla oli ja on ihan älyttömän hyvä olla. Hyvä lihaskunto luo hyvää oloa. 😊 Vaikka oon tehnyt voimaharjoittelua 16-vuotiaasta asti, niin aina oon tehnyt sitä uinnin ehdoilla ja perusvoimaan keskittyen. Nyt ohjelmissa oli selkeä progressio ja painoja lisättiin aina kun pystyi sarjan tekemään puhtaasti, ei ennen. Mun oikean olkapään kanssa oli vähän ongelmia, kun siinä on muutaman vuoden takaisen pyörällä kaatumisen jäljiltä repeämä supraspinatuksessa ja liikkuvuus ei enää ole samaa luokkaa kuin ennen. Mutta liikkeitä soveltaen päästiin eteenpäin.

Ekat kisat olivat toukokuussa Lohjalla. Päätin sitten ottaa toistovoimapunnerruksen myös mukaan ohjelmaan, koska kisoissa oli molemmat lajit. Painoluokat lajeissa ovat eri: toistokisassa 70 kg ja maksimikisassa 72 kg. Panikoin vähän punnitusta, mutta turhaan. Kisapaino 68,35 kg. Olin ihan into piukassa, jumppailin, pyörittelin käsiä niinkuin uintikisoissa ja venyttelin jopa jalat. Sain kyllä pitkiä katseita ja hymyjä konkareilta - uimari lihaskimppujen keskellä. 😃 Kaikki olivat kyllä tosi kannustavia ja ystävällisiä ensikertalaiselle. Kisassa nostettiin ensin maksimikisa. Iiron kanssa tehtiin suunnitelmat nostaa ensin varman päälle 50 kg, että saa tuloksen ja sit nostetaan 57,5 kg. Kisassa on kolme yritystä. 50 kg nousi kevyesti ekalla, tokalla 57,5 kg nousi hyvin, mutta kämmäsin alamerkillä ja suoritus meni hylätyksi. Kolmannella sain pidettyä suorituksen kasassa ja sain hyväksytyn tuloksen 57,5 kg. Toistokisassa mun kisapainolla tankoon tuli 47,5 kg. En hirveästi ollut toistoja treenannut, otin sellasen 100 rinulia rytmin ja lähdin nostamaan. Ennen kisaa mietin, että on noloa, jos en saa kymmentä... Meni sitten reilusti yli, sain 15 toistoa, joka oli siinä kohtaa N50/70 kg Suomen ennätys. Enkka rikottiin sitten mutaman viikon päästä, mutta oli aika siistiä olla SE:n omistaja hetken aikaa.

Toistovoimapunnerruksen SM-kisoissa Raumalla lokakuussa 2018


SM-kisat kisattiin kahden viikon välein lokakuussa. Ensin oli toistokisa ja sitten maksimikisa. Treenit sujuivat kesällä hyvin, loppukesän keskityin enemmän uintiin, koska Mastersien EM-kisat olivat syyskuun alussa. Uintien jälkeen oli taas mukava keskittyä enemmän nostamiseen. Mutta mitä en ollenkaan osanut odottaa tapahtuvaksi oli painon putoaminen. Kehonkoostusmittausten mukaan lihasta oli tullut lisää ja sitten alkoi myös rasva palaa. Kerron tästä prosessista myöhemmässä postauksessa. Toisto-SM kisassa kisapaino oli pienen pudottamisen jälkeen 62,65 kg ja sillä sain käteeni 42,5 kg tangon. Siis 5 kg vähemmän kuin toukokuussa. SE:n haltija oli omaa luokkaansa ja paransi SE:tä 29 toistoon. Mulla meni hyvin, nostin 22 toistoa - enkka parani 7 toistolla ja sain SM-hopeaa! Suoritus on totaalisen intensiivinen, olin hengästynyt varmaan vielä 15 minuuttia suorituksen jälkeen ja käsien lisäksi tuntui koko keskikropassa ja jaloissa asti.

Maksimikisaan viimeistely oli herkkää. Olin treenitulosten perusteella elätellyt toiveita 60 kg, jopa 62,5 kg nostamisesta, mutta kun se on herkkää niin se on herkkää. Paras fiilis osui noin viikkoa ennen kisaa, kisaviikolla ei sitten kulkenut enää niin hvyin. Kisaan menin 63 kg painoluokkaan, missä 50+ sarjassa oli kolme osallistujaa. Kisapaino oli 62,15 kg eli reilut 6 kg alempi kuin toukokuussa. Otin aloituspainoksi 55 kg, mikä nousi, mutta ei älyttömän helposti. Korotus 57,5 kiloon. Kilpakumppani sai myös 55 kg ekalla, eli tasatahtia mentiin. Tokalla 57,5 ei lähtenyt rinnalta millään. Piti ihan ruoskia itseä, että sai fiiliksen päälle. Yllytin yleisöä kannustamaan ja kyllä se 57,5 kg sieltä sitten nousi. Se, että lataa kaiken siihen hetkeen ei ole helppoa, mutta fiilis sen jälkeen oli kyllä uskomaton! Mahtavaa, se nousi! Hihkuin takahuoneessa muille naisille. Kilpakumppani ei saanut samoja painoja ylös, joten pokkasin Suomen mestaruuden. Aika todella hienoa! Oon nyt sitten kahden erilaisen lajin Suomen mestari.

Kilpakumppanit maksimivoimapunnerruksen SM-kisoissa Viitasaarella lokakuussa 2018

Palataan alkuun, missä otin tavoitteeksi tehdä Suomen ennätys maksimivoimapunnerruksessa. Siihen on vielä 5 kg matkaa ja toinen mikä olisi todella hienoa olisi nostaa oman painon verran ylös. Treeni jatkuu näitä kohti ja osallistun varmasti kisoihin myös ensi vuonna. Uintia unohtamatta.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kakkua, kukkia ja kiitoksia

Vahvempi kuin koskaan ennen

Tekevälle sattuu ... taas!