Rakkaudesta veteen

Taas pitää intoilla kuivan maan puuhastelusta. 😊 Viime syksynä kun voimapunnerrus-kisat olivat lokakuussa ohitse, oli taas aika päivittää PT Iiron kanssa saliohjelmia. Penkkipunnerrus pidettiin mukana kuvioissa, mutta lisäksi painopisteliikkeeksi otettiin leuanveto. Mua on leaunveto aina kiehtonut jollain tavalla ja ajoittain oon sitä treenannutkin, mutta lyhyissä pätkissä ja täysin ilman suunnitelmaa. Pikkutyttönä ennen murrosikää vedetty toistoennätys on 13 leukaa ja pienessä mielessäni mietin, että olisko vielä tässä iässä mahdollista toi enkka rikkoa. Ja ehkä osallistua joskus leuanveto-kisoihin. Ekaa kertaa treeniä lisäpainon kanssa Tehtiin ohjelmat niin, että vähitellen lisätään toistoja ja aloitellaan kevennetyistä leuanvedoista. Lähtötilanteessa pystyin vetämään kolme leukaa omalla painolla. Treeniä hidasti alun treeneissä pieni vamma oikeassa käsivarressa ja rakenne-ongelma mun kyynärpäissä, minkä takia leanvedot vastaotteella eivät oikein onnistuneet kivuttomasti. My

Aikaisemmassa postauksessa  kertoilin miten totuttelin syksyn mittaan uimaan kylmässä vedessä. Talven tultua huomasin, että pystynkin uimaan avannossa 25 m ja jopa 50 m ilman totaalista kangistumista. Kisavietti nosti päätään. 😃 Alun perin mun piti uida Talviuinnin EM-kilpailuissa maaliskuun alussa, mutta kisat peruttiin. Joten kisanälkää tyydyttääkseni lähdin sitten uimaan Talviuinnin SM-kisoihin Turkuun, vaikka 24 tunnin hiihto oli siinä alla. Vierumäeltä tultua kotona lennokas kääntyminen ja hyppäsin Turun junaan. Siellä suoraan hotelliin ja kunnon unet. Turussa kisa-altaan äärellä Sunnuntaina rinulistille oli tarjolla 4x25 m viesti. Tän viestijoukkueen tarina alkoi Teneriffan leiriltä marras-joulukuussa, kun tikit kädessä en päässyt uimaan vaan vietin aikaa altaan reunalla. Siellä hiipi myös talviuinti-friikki Haamu, jonka kanssa juteltiin niitä näitä maan ja taivaan väliltä. Kerroin kylmäuinti-innostuksestani ja eipä aikaakaan kun mua jo houkuteltiin Suomen parhaaseen t

Niin se murmelipäivä taas koitti - pääsi kiertämään latua sydämensä kyllyydestä. Vierumäellä puitteet olivat kondiksessa ja lunta oli tarpeeksi. 4,8 km latu oli kunnossa ja maisema kaunis kuin mikä! Jenspan kanssa oltiin etujoukoissa ja saatiinkin varattua meidän Cetus Mastersien molemmille joukkueille (8+4) sama luentosali kuin viime vuonna majapaikaksi. Haettiin ajanottochipit ja goodiebägit ja suuntasin sitten voitelukopille molempien suksien kanssa. Koska hiihtokurssilla käyttämäni vapaan välineet olivat priimaa, vuokrasin ne Electrofitiltä . Hyvä, että oltiin ajoissa, sillä ajokeli ja muut yllättävät esteet tekivät sen, että porukkaa valui paikalle viime tipassa. Lennosta sitten pääsin meidän neljän hengen joukkueen aloittajaksi. Hölkkäsin voitelukopille hakemaan suksiani, mutta mun pertsoja ei näkynyt missään. Voitelija kertoi, että mun "mies" oli hakenut ne jo pois. No, siihen tokaisin, että hienoa, en tiennytkään, että mulla on mies. 😄 Siitähän sitten vitsin aih