Ui, syö, nuku, toista

Voi että leirielämä on sitten ihanaa! Taas päästiin Vierumäelle viikonlopuksi uimaan allasta edestakaisin hyvässä seurassa. Cetus Masters-leirit ovat jo perinne, kerran syksyllä ja kerran keväällä joka vuosi. En muista olleeni poissa kuin ehkä kerran tai kaksi viimeisen 15 vuoden aikana. Niin hienoa päästä treenaamaan rauhassa paljon ja kovaa ja päästä syömään valmiiseen pöytään. Värkkäsin ohjelmat vanhan kaavan mukaan: kaikkia tehoalueita, kaikkia lajeja ja kaikilla välineillä. 😃

Calm before a storm

Valmennan näillä leireillä vedestä kun itsekin uin samat treenit. Porukka on jo tottunut systeemiin ja homma toimii kuin tanssi. Ainoa hankaluus taitaa joka kerta olla se, että kaikki eivät näe taululle kirjoitettua ohjelmaa. 😉 Tällä kertaa Stoppari pelasti meidät toimivalla tussilla ja jopas rupesi näkymään vähän kauemmaksikin. Toinen mahtava apu oli Marde-kello, joka väsymättä jaksoi huutaa lähtöjä. Perjantain kakkossettinä uitiin 10x satanen ja finsta. Tuntuma veteen oli hyvä, mutta pientä kankeutta oli kropassa edellisen päivän voimatreenistä. Puolessa välissä sarjaa alkoi vähitellen paikat avautua. Taas tuli todistetuksi, että kakkosten uiminen tekee erittäin hyvää, palauttaa ja kehittää samaan aikaan.

Jengi kuivalla maalla

Lauantaina oli ohjelmassa aamulla kelausta ja nopeuksia, illalla kolmosia. Nopeuksia oon ehtinyt viime aikoina uida aika vähän, niin tulivat tarpeeseen. Erityisen tyytyväinen oon kolmossettiin, vedin 4x100 seläriä, 8x75 rinulia ja 8x50 rinulia. Pystyin tekemään koko setin just oikeilla happotasoilla niin, että viimeinenkin finsta liikkui vielä teknisesti hyvin. Pisin kolmossetti miesmuistiin. 😃 Porukka puuskutti punaposkisena setin jälkeen, erittäin hyvällä asenteella tehty sarja! Sit kylmäaltaan kautta saunan lauteille. 😊

Vesi 4,8 astetta! Kuva: Jenni Harjuoja

Molempina iltoina joogailtiin ja venyteltiin. Trampoliini oli hävinnyt jumppasalin remontissa, mutta ihan hyvä niin, ettei kukaan rikkonut paikkoja. Se on aina vaarana kun meidät keski-ikäiset päästetään irti. 😊 Sunnuntaina paineltiin vielä nopeuksia eri tyyleillä. Vierumäen altaassa on niin siistiä tehdä vedenalaisia delffareita altaan poikki. Selällään pitää vaan muistaa laskea rataköydet niin ei vedä pää edellä seinään. 😁 Iltapäivällä vedettiin vielä lempparisarja 30x25 alakooteetä (alaktisesti) ja jälleen porukalla oli asenne kohdillaan. Perinteisesti leiri päätetään koiraviestiin. Joukkueiden nimet ovat perua jo viime vuosituhannelta. Kaveri kertoi, että koulussa opettaja piti biologian koetta viidesluokkalaisille ja piti nimetä aavikoilla ja aroilla asuvia eläimiä. Eräässä vastauspaperissa luki Bingo ja Konootti. Joukkueiden nimet ovat pysyneet samoina jo vuosikausia ja on hienoa pitää tätä vähän hassuakin perinnettä yllä.

No, miten viestissä kävi? Konootit olivat tällä kertaa Bingoja nopeampia. 😊 Mahtava leiri jälleen ja tästä on hyvä lasketetella kohti Masters SM-kisoja. 

Mun ja Jenspan simmarit rivissä


Marde ja mä. Kuva: Jenni Harjuoja




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tekevälle sattuu ... taas!

Kakkua, kukkia ja kiitoksia

Vahvempi kuin koskaan ennen