Kisatuntuman ylläpitoa
Masters-kisoja on Suomessa kolme kertaa vuodessa: Viriilit Vinstat tammikuussa, lyhyen radan SM maaliskuussa ja pitkän radan SM lokakuussa. Pääkisat MM- tai EM-kisat osuvat vuodesta riippuen touko-syyskuun väliin. Tänä vuonna MM-kisat uidaan elokuussa Etelä-Koreassa.
Kisatuntumaa pyrin yleensä pitämään yllä - yllätys, yllätys - kisoissa käymällä. 😄 Treeneissä harvemmin saa samanlaista fiilistä ja tehoa setteihin ja omaa rataa treeneissä ei saa kyllä koskaan. Kisapuvussa asuu myös sellainen henki, että kroppa ja mieli ovat kuin automaattisesti taistelufiiliksessä. Masters-lajeja tarjotaan monissa kisoissa, mutta olen viime aikoina rohkaistunut osallistumaan myös yleiseen sarjaan. Niissä kiritystä löytyy ja aina saa oman vauhtista seuraa. Lisäksi on aika siistiä istua siellä kokoontumisessa jopa 40 vuotta itseä nuorempien seurassa. 😊
Tammikuun lopussa lähdettiin muutaman Masters-uimarin voimin Kirkkonummelle kisaamaan. Masters-lajeja ei ollut eli yleiseen sarjaan siis. Olin edellisenä päivän kiskonut salilla aika kovaa ja vähän mietitytti miten irtoaa. Uin 100 RU ja pääsin kuumaan erään keskiradalle. Vanhanmallisilta starttipalleilta sain hyvän startin ja hyvin lähti alusta asti kulkemaan. Tempo - hyvä, liuku - hyvä vikaan piikkin asti, käännökset - kohtuulliset, potku - pitää ja vahva olo. Maaliin tultua katsoin taululle ja piti ihan kiljua, kun en ollut uskoa silmiäni. Aika painui alle 1.25 ja oli paras lyhyen radan aika muutamaan vuoteen. Saivat katsojat ja uimarit vähän hupia kun täti kiljuu altaassa. 😁 Uin myös 50 SU ihan kohtuulliseen aikaan. Kisat olivat sympaattiset ja näki selvästi, että järjestävä seura Gladius oli panostanut tapahtumaan. Kannatti käydä! Tulokset 100 RU ja 50 SU.
Helmikuussa kävin Myymäessä talviuinneissa treenamassa 100 RU ja 100 SU. Lajit olivat hyvin peräkanaa, vähän ehti verrata välissä ja sit taas menoksi. Rinuli pysyi teknisesti kasassa hyvin, mutta käännökset olivat aika onnettomia. Mun vieressä uiva tyttö teki upeita ja pitkiä liukuja ja mä jäin jokaisessa, vaikka uiden sain sitten vähän kiinni. Selkeä kehittämisen kohde siis löydetty. 100 seläriä meni paremmin kuin osasin lyhyen tauon perusteella odottaa. Kiva setti ja taas kannatti käydä! 😊
Kisatuntumaa pyrin yleensä pitämään yllä - yllätys, yllätys - kisoissa käymällä. 😄 Treeneissä harvemmin saa samanlaista fiilistä ja tehoa setteihin ja omaa rataa treeneissä ei saa kyllä koskaan. Kisapuvussa asuu myös sellainen henki, että kroppa ja mieli ovat kuin automaattisesti taistelufiiliksessä. Masters-lajeja tarjotaan monissa kisoissa, mutta olen viime aikoina rohkaistunut osallistumaan myös yleiseen sarjaan. Niissä kiritystä löytyy ja aina saa oman vauhtista seuraa. Lisäksi on aika siistiä istua siellä kokoontumisessa jopa 40 vuotta itseä nuorempien seurassa. 😊
 |
| Lempparikisapuvussa. Kuva: Marko Lysmä |
Tammikuun lopussa lähdettiin muutaman Masters-uimarin voimin Kirkkonummelle kisaamaan. Masters-lajeja ei ollut eli yleiseen sarjaan siis. Olin edellisenä päivän kiskonut salilla aika kovaa ja vähän mietitytti miten irtoaa. Uin 100 RU ja pääsin kuumaan erään keskiradalle. Vanhanmallisilta starttipalleilta sain hyvän startin ja hyvin lähti alusta asti kulkemaan. Tempo - hyvä, liuku - hyvä vikaan piikkin asti, käännökset - kohtuulliset, potku - pitää ja vahva olo. Maaliin tultua katsoin taululle ja piti ihan kiljua, kun en ollut uskoa silmiäni. Aika painui alle 1.25 ja oli paras lyhyen radan aika muutamaan vuoteen. Saivat katsojat ja uimarit vähän hupia kun täti kiljuu altaassa. 😁 Uin myös 50 SU ihan kohtuulliseen aikaan. Kisat olivat sympaattiset ja näki selvästi, että järjestävä seura Gladius oli panostanut tapahtumaan. Kannatti käydä! Tulokset 100 RU ja 50 SU.
 |
| Voittajan tuuletus ja fani AR vasemmalla. Kuva: Jenni Harjuoja |
Helmikuussa kävin Myymäessä talviuinneissa treenamassa 100 RU ja 100 SU. Lajit olivat hyvin peräkanaa, vähän ehti verrata välissä ja sit taas menoksi. Rinuli pysyi teknisesti kasassa hyvin, mutta käännökset olivat aika onnettomia. Mun vieressä uiva tyttö teki upeita ja pitkiä liukuja ja mä jäin jokaisessa, vaikka uiden sain sitten vähän kiinni. Selkeä kehittämisen kohde siis löydetty. 100 seläriä meni paremmin kuin osasin lyhyen tauon perusteella odottaa. Kiva setti ja taas kannatti käydä! 😊
100 rinulia Myyrmäessä, minä pinkissä lätsässä. Kiitos kuvaamisesta PK!
Cetus GP-sarjassa uidaan kaikki lajit vuoden ympäri kuudessa osakilpailussa. Pitkien matkojen vaparit osuvat helmikuulle. Otin pitkästä aikaa 800 VU, yleensä kun oon uinut puolta lyhyemmän matkan. Tykkään uida pitkiä vapareita (kuten 5 km avovedessä) kun niissä ei tarvii lähteä niin kovaa. Kasisatasta tuskin kuitenkaan lasketaan hirveen pitkäksi matkaksi eli ihan kelailuvauhtia ei voinut lähteä. Lähdin rennon kovaa liikkelle ja yritin keskittyä käännöksiin, että seinistä saisi kaiken hyödyn irti. Puolivälin jälkeen huomasin, että keskittyminen alkoi vähän lipsua ja pari käännöstä meni aika huonosti. Uinti tuntui koko matkan hyvältä, yritin kiristää 200 välein ja vikaan sataseen vielä yritin saada lisää potkua. Maalissa kello näytti 11:35,24. Piti oikein kaivella vanhoja tilastoja ja viimeinen vastaavan tason noteeraus löytyi vuodelta 2008. Wau! Kestävyyskuntokin on siis kohdillaan. 😊
Nyt sitten vaan treeniä ensin kohti Masters SM-kisoja ja sitten MM-kisoihin tähdäten. Paratiisin avaamiseen on 64 aamua, sitä odotellessa. 😊
Cetus GP-sarjassa uidaan kaikki lajit vuoden ympäri kuudessa osakilpailussa. Pitkien matkojen vaparit osuvat helmikuulle. Otin pitkästä aikaa 800 VU, yleensä kun oon uinut puolta lyhyemmän matkan. Tykkään uida pitkiä vapareita (kuten 5 km avovedessä) kun niissä ei tarvii lähteä niin kovaa. Kasisatasta tuskin kuitenkaan lasketaan hirveen pitkäksi matkaksi eli ihan kelailuvauhtia ei voinut lähteä. Lähdin rennon kovaa liikkelle ja yritin keskittyä käännöksiin, että seinistä saisi kaiken hyödyn irti. Puolivälin jälkeen huomasin, että keskittyminen alkoi vähän lipsua ja pari käännöstä meni aika huonosti. Uinti tuntui koko matkan hyvältä, yritin kiristää 200 välein ja vikaan sataseen vielä yritin saada lisää potkua. Maalissa kello näytti 11:35,24. Piti oikein kaivella vanhoja tilastoja ja viimeinen vastaavan tason noteeraus löytyi vuodelta 2008. Wau! Kestävyyskuntokin on siis kohdillaan. 😊
Nyt sitten vaan treeniä ensin kohti Masters SM-kisoja ja sitten MM-kisoihin tähdäten. Paratiisin avaamiseen on 64 aamua, sitä odotellessa. 😊
Kommentit
Lähetä kommentti