Hyvä on hiihtäjän hiihdellä

Viime vuoden 24 tunnin hiihdossa kun vetelin pertsaa siinä ladulla, ihailin ohi kiitäviä vapaan tyylin hiihtäjiä. Ai että, kun hienoilla tekniikoilla ja upeasti suksea liu´uttaen pyyhälsivät menemään. Itseä tietty vähän korpesi, kun tuli sellainen olo, että meen ihan etanavauhtia. No, etanavauhtia mä kyllä meninkin. 😄 Siinä hiihtäessä päätin, että kyllä minäkin vielä vapaata opettelen. Tämän vuoden koitoksen lähestyessä, joukkueemme kantava jäsen V järkkäsi meille ystävällisesti hiihtokurssin, mihin hyppien kiljuen riemusta lähdin heti mukaan.

Leppävaaran urheilupuistossa kurssilla

Kurssista vastasi Electrofit, mistä sai myös välineet lainaksi, jos ei niitä itsellä ollut. Sain alleni huipputason kapulat. Monot panoivat nilkkoihin alkuun, mutta kyllä niihin vähitellen tottui. Ekat liu´uttelut suksilla muistuttivat bambia. 😊 Jalat levisivät ja olo oli hutera. Sukset luistivat kyllä ihan älyttömän hyvin. Valkku Simo paimensi joukkoa taitavasti, vaikka porukka levisi välillä kuin Ellun kanat. Ekaksi mentiin ilman sauvoja ja yritettiin saada painoa eteen ja polvea koukkuun. Tasapaino ei meinannut pysyä millään, polvea ei saanut aluksi koukkuun juuri ollenkaan. Sit laitettiin sauva selkään selkärangan suuntaisesti pitämään selkää suorassa ja a vot! alkoi sujua paremmin.

Mehutauolla uintikavereiden S ja O kanssa

Paineltiin menemään Lepuskin urheilukenttää ympäri eri tekniikoilla. Vaikeeta oli saada suksea luistamaan niin, että saa painoa suksen ulkokantille. Sisäreidet olivat kunnolla töissä. Kun saatiin sauvat käteen, alkoi homma pelittää sujuvammin. Kuokan rytmiä piti paukuttaa mielessä ihan kunnolla, että sai suksen ja sauvan osumaan lumeen samaan aikaan. Wassussa taas vaikenta oli pitää sauvat lähellä kroppaa ja käyttää koko ylävartaloa hommassa. Vähitellen bambimaisuus alkoi hävitä ja tekeminen alkoi tuntua hiihtämiseltä. 😊 Vauhti ei päätä huimannut, mutta alkoi tulla luotto siihen, että ehkä mä tän voin jopa oppia. Lopuksi mentiin vielä superliukua - tai jotain sellaista, millä pitäis päästä ihan huippukovaa. Erittäin hyvä ja kompakti paketti kahteen tuntiin. Kaikki perusasiat tuli käytyä läpi ja session progressio oli juuri sopiva tällaiselle ummikolle. Suosittelen! 😊

Iloiset kurssilaiset rivissä. Kuva: Simo-Viljami Ojanen

Nyt sitten vaan treeniä kohti 24 h hiihtoa. Yltiöpäissäni ilmoittauduin Cetuskin hiihtää hard core 4 hengen joukkueeseen eli hiihtämistä tulee tuplaten viime vuoteen verrattuna. Koetan mennä molemmilla tyyleillä niin ehkä ei tuu paikatkaan niin kipeiksi. Kiva rupeama taas tiedossa hyvässä porukassa. Onneksi meitä hulluja on enemmänkin. 😃


Gumbölen golf-kentän ladulla.

Sain mun triathlon-uintiryhmän M:n suksisetin lainaksi ja kävin viikonloppuna testailemassa Gumbölen laduilla. Keli oli nihkeä ja hiihto sitäkin nihkeämpää. Ei kulkenut ei, vaikka yritin muistella rytmiä ja liukua, koukistaa polvea ja liu´uttaa suksea. Huh, kun raskasta! Pari tuntia jaksoin kuitenkin tahkoa - kävi kyllä todella hyvästä treenistä. Pertsa-pimu itsessä nosti taas päätä aika tiukasti - katotaan nyt sitten millä tyylillä tulee Vierumäen laduilla sivakoitua. 😊

Mun yksi lempisanonnoista on: Uinti auttaa aina. Musta tuntuu, että Eino Leinolla on ollut sama suhde hiihtämiseen kun on ton kuuluisan runon rustannut - hiihtäminen on hyvästä tilanteessa kuin tilanteessa:

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun hanki on hohtava alla,
kun taivas kirkasna kaareutuu -
mut hauskempi hiihtää, kun ruskavi puu,
tuul' ulvovi, polku on ummessa
ja tuisku on taivahalla.
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun ystävä häll' on myötä,
kun latu on aukaistu edessään -
mut parempi hiihdellä yksinään,
tiens' itse aukaista itselleen
ja yksin uhmata yötä.
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun tietty on matkan määrä,
kun liesi viittovi lämpöinen, -
mut sorjempi, uljaampi hiihtää sen,
joka outoja onnen vaiheita käy
eikä tiedä, miss' oikea, väärä.
Ja hyvä on hiihtäjän hiihdellä,
kun riemu on rinnassansa,
kun toivo säihkyvi soihtuna yöss' -
mut käypä se laatuun hiihtää myös
hiki otsalla, suurissa suruissa
ja kuolema kupeellansa.

- Eino Leino



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vahvempi kuin koskaan ennen

Kakkua, kukkia ja kiitoksia

Tekevälle sattuu ... taas!