Sata päivää

Nyt mun pitää tehdä tunnustus: oon ollut 100 päivää juomatta alkoholia. Jonkun mielestä tuo ei ole aika eikä mikään, mutta itse en muista raskaus- ja imetysaikoja lukuunottamatta olleeni aikuisiällä näin pitkää aikaa ilman alkoholia. Olut, viini, kuohuviini tai drinksu on kuulunut viikonloppuun, kavereiden kanssa tapaamisiin, juhliin, työmatkojen illallisiin, kisojen jälkeen rentoutumiseen ja arkeenkin. Tunnustan olleeni "olut tai kaksi illassa rentouttaa mukavasti"-tyyppi. En todellakaan ole sylkenyt lasiin ja oon ollut se viimeisenä illanvietossa oluttuopin ääressä juttua iskevä kaveri.


Miksi sitten nyt olen ollut ilman alkoholia? Siinäpä kysymys. Vähentäminen tapahtui kesällä vähitellen ja vahingossakin. Juhannusheila on ollut tipattomalla jo useita vuosia ja seurassaan oli luonnollista olla juomatta mitään. Otin kuitenkin lasillisen silloin tällöin. Masters EM-kisojen jälkeen syyskuussa tein sitten tietoisen päätöksen kokeilla olla pidemmän aikaa ilman alkoholia.

Miltä se sitten tuntuu? Hyvältä. Pelkästään hyvältä. Erittäin hyvältä. Tärkein muutos on unen laatu. Nukun hyvin ja levollisemmin kuin aiemmin ja herään virkeämpänä. Mieli on kirkkaampi ja jotenkin tuntuu, että ajatuskin luistaa paremmin. 😊 Myös kroppa kiittää - treeni puree paremmin, jaksaa tehdä kaikkea älyttömän hyvin ja muutenkin on hyvä ja levollinen mieli. Allekirjoitan tässä artikkelissa olevat hyödyt.

Life is good!
Se, että juomattomutta joutuu selittelemään taitaa kuulua asiaan. Naisena lähes ainoa hyvä syy olla juomatta on raskaus tai imetys. Se kortti on jo käytetty. 😃 En voi myöskään selitellä, että oon autolla kun en sellaista omista. En kylläkään koe selittelyä mitenkään ongelmaksi, oikeestaan oon aika ylpeä siitä, että olen ja pystyn olemaan ilman alkoholia. Ja hämmentävää on, miten helppoa se on ollut.  

Taitaa tää myös jäädä päälle. 😊



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ultimaattinen kestävyyssuoritus

Sitkeä sissi

Kovan työn ulosmittaus