Rakkaudesta veteen

Masters-uinti on siitä vekkulia puuhaa, että viiden vuoden välein homma alkaa vähän niinkuin alusta. Kun sarja vaihtuu, niin oon ajatellut, että myös ennätykset alkavat puhtaalta pöydältä. Toki sitä vertaa omia aikoja edelliseen vuoteen ja kauemmaksikin, mutta tuo kyllä paljon positiivista boostia kun voi ottaa targetiksi uuden sarjan Suomen ennätykset ja laittaa uuden sarjan omat ennätykset tiskiin. Ja vanheneminen ei tunnu ollenkaan pahalta. 😊 SE no 2 uituna. Kuva: Simo-Pekka Torsti Viriilit Vinstat aloitti tämän vuoden kisat perinteisesti. Otin saman taktiikan pukeutumisen suhteen kuin edellisenä vuonna: perhonen ja seläri - simmarin vaihto, rinuli ja vapari - simmarin vaihto ja sekari. Kropassa oli ollut jumeja, mutta naprapaatin hoidon jäljiltä ruoto oli yllättävän hyvässä kuosissa. Sitten vaan laji kerrallaan hakemaan nopeita soluja kropasta. 😊 Perhosessa pyrin pitämään vedon leveänä - mulla on on tapana viskata kädet palautuksessa liian keskelle ja sieltä ke...

Nyt on 54 päivää aikaa mun isoon haasteeseen - Rottnest Channel swim uidaan 22.2.2020 Perthissä Australiassa Cottesloen rannalta Rottnestin saarelle. Kuulin tästä 20 km (tai suorinta tietä 19,7 km) avovesiuinnista jo vuonna 2008 kun oltiin Masters MM-uinneissa juuri noilla hoodeilla. Jotenkin takaraivoon jäi kytemään ajatus, että ehkä mäkin joskus ton voisin uida. Silloin 11 vuotta sitten en ollut ihan hirveesti mitään avovesijuttuja uinut - muutamia kyllä - mutta kipinä oli purrut vahvasti. Aika monta vuotta sitä sitten ehti pyöritellä mielessä kun nyt sitten tuli se hetki, että homma on mahdollista. Ilmoittautumisen sain sisään lokakuun lopussa, lennot varattua ja majoitus on valmiina vuosien takaisen uintikaverin luona. Sari on uinut tän uinnin moneen kertaan - kerran aiemmin yksin ja useasti parin kanssa vuorotellen. Siistiä, että saan parhaat vinkit ja kokemukset konkarilta! 😊 Iloiset Cetus Mastersit 10 km urakan päätteeksi. Tapahtuman sääntöihin kuuluu, että soolo-uimari...

Syksy painaa menemään hirveää vauhtia. Nyt mennään jo marraskussa, mutta haluan vielä palata muutamiin ihaniin hetkiin syksyn alussa. Työpaikalla mun maailmanmestaruudesta tehtiin kiva juttu intraan ja kiva oli kulkea käytävillä kun onnitteluja tuli puolelta ja toiselta. Mulle järkättiin myös mitalikahvit omassa yksikössä - arvostan tän korkealle. Suomen lippu-kakku oli maistuvaa ja höpöteltiin niitä näitä mukavassa ilmapiirissä. Sain myös mukavat lahjat. Mun onnettomuusherkkyys on huomattu myös työpaikalla joten sain ensiapupakkauksen. 😀 Lisäksi kuljen aina palavereissa vanha Novelle-pullo mukanani niin tämä mielessä sain sitten hienon uuden juomapullon kuljetettavaksi mukana. Kiitos paljon! 😊 Länsiväylä kävi tekemässä musta henkilökuvan. Ihan huippua, että toimittajalla ja valokuvaajalla oli aikaa istua alas kunnolla ja tehdä juttua. Todella mahtavan jutun tekivät! 😊 Valokuvat otettiin Lepuskin hyppyaltaassa ylhäältä huoltosillalta ja alhaalta altaan reunalta. N...

Syyskuu sujahti ohi huimaa vauhtia. MM-kisareissusta palattua matkalaukku on purettu ja pakattu jo muutamaan kertaan. Kaikkea ihanaa on ehtinyt tapahtua. Otetaan asia kerrallaan. 😊 Töissä me ollaan mukana Suomen aktiivisin työpaikka-hankkeessa. Siihen liittyen meille järjestettiin mahdollisuus juosta Cooperin testi Helsinki-Vantaan kiitotiellä 3 (22R). Kiitsa oli suljettuna korjaustöiden vuoksi, joten baana oli vapaana. Olemme Olympiakomitean kumppani ja siihen liittyen saatiin mukaan kovan luokan kirittäjä kun olympiavoittaja Sami Jauhojärvi tuli mukaan. Hän oli uhonnut juoksevansa hurjat metrit ja tuli nyt sitten lunastamaan vetoa. Mä olin tullut reissusta 2 päivää aikaisemmin ja jetlag oli vielä vähän päällä, mutta ihan innoissani lähdin juoksemaan. Verryttelin Samin kanssa ja intoilin mun maailmanmestaruudesta. Ja pitihän sitä selfie tietty ottaa! 😊 Maailmanmestari ja olympiavoittaja. Tapahtuma oli tosi suosittu kun viivalla oli yli 50 juoksijaa - ihan mahtavaa! Keli oli...